Kulotuksen tarkoituksena on edistää uutta kasvua ja poistaa kuloheinää ja kariketta. Vuotuisena hoitotoimena kulotusta käytetään esimerkiksi nopeana ja tehokkaana tapana hävittää ylivuotinen kasvusto. Yleensä kulotus tehdään aikaisin keväällä jolloin maa on vielä roudassa.

Pelastuslaki sääntelee avotulentekoa

  • Avotuli on tulen käyttö, josta tulen on mahdollista päästä irti joko maapohjan kautta tai kipinöinnin vuoksi
  • Avotulen paikka on valittava siten, ettei siitä aiheudu palon leviämisvaaraa joko maastoon tai rakennukseen
  • Erityisesti kuivat olosuhteet ja tuuli aiheuttavat leviämisriskiä
  • Avotulen sytyttäjä on vastuussa tulesta
  • Avotulta ei saa sytyttää, jos olosuhteet kuivuuden, tuulen tai muun syyn takia ovat sellaiset, että metsäpalon, ruohikkopalon tai muun tulipalon vaara on ilmeinen
  • Avotulen tekoon tarvitaan maanomistajan lupa- Metsäpalovaroituksen aikana ei saa sytyttää avotulta
  • Kuivanakin aikana saa kulottaa erityistä varovaisuutta noudattaen, jollei alueen pelastusviranomainen ole kieltänyt avotulen tekoa pelastustoimen alueella tai osassa siitä määräajaksi
  • Taajama-alueella avotulen teko ja näin ollen myös kulottaminen on kokonaan kielletty
  • Metsämaan kulotus on aina suoritettava kulotuksen käytännön työhön perehtyneen metsäammattilaisen valvonnassa
  • Kulotuksen suorittajan tulee ilmoittaa kulotuksesta ennakolta pelastuslaitokselle sekä naapureille

Alue, ajankohta ja sää

  • Kulotus tulee tehdä aikaisin keväällä, jolloin maaperä on vielä ainakin osittain roudassa.
  • Kulotettava alue kannattaa rajata luontaisin rajoin. Ojat, järvet ja joet sekä kynnöspellot ja peltotiet ovat mainioita rajoja.
  • Aluetta rajattaessa tulee huomioida myös alueen korkeusolosuhteet. Tuli etenee ylämäkeen kuin myötätuuleen ja alamäkeen hitaasti ryömien. Keskeltä kohoavan saarekkeen
    poltto on helpointa.
  • Vältä alueen rajaamista erityisen paloherkkään maastoon, kuten hakkuuaukeaan tai rakennusten läheisyyteen.
  • Kulottaa voi Etelä-Suomessa jo maaliskuulta alkaen ja pohjoisessa huhtikuun lopulta kasvukauden alkuun saakka.
  • Rantaniittyjen kulotus on suoritettava aina ennen lintujen pesinnän alkua.
  • Kuloheinä kuivaa todella nopeasti, ja jo parin aurinkoisen ja tuulisen päivän jälkeen alue voi olla riittävän kuivaa. Etelä- lounaisrinteet kuivuvat nopeimmin.
  • Sopiva tuuli on samasta suunnasta käyvä tasainen 2-4 m/s. Täysin tyynellä kulotus on hidasta. Kovalla tuulella riski karkaamisesta kasvaa.
  • Yleensä tuuli on voimakkaimmillaan iltapäivällä ja laantuu iltaa kohti. Tästä syystä sopiva sytytyshetki on kello 14-15 aikaan, jolloin myös edellisen yön kosteus on haihtunut.

Varusteet ja henkilöstö

  • Muista, että sammutusvettä on aina oltava saatavilla.
  • Kulotettavan alueen pinta-ala, polttotapa, kalusto, sääolosuhteet ja osallistujien kokemus vaikuttavat tarvittavan henkilöstön määrään. Mitä enemmän henkilöstöä, sitä parempi – yksin ei pidä kulottaa.
  • Henkilökohtaiset varusteet:
    • vahvat jalkineet
    • vaatteet ja päähine puuvillaa tai pellavaa
    • nahkaiset käsineet
    • runsaasti juotavaa ja ensiapuvälineet

kuinka kulottaa metsän kulotus kulottaminen

Kulotusvarusteet:

  • Noin kolmimetrisiä karsittuja raippoja ja kuitunauhaa tuulen seurantaa varten
  • Sytytysvälineet: tulitikut, kuivaa heinää haravan piikeissä
  • Rautaharava jokaiselle
  • Reppuruiskuja noin 5 kpl, á 10-20 litraa
  • Vesisangot, 2 kpl / kulottaja

Sytyttäminen ja poltto

  • Muista, että tuli voi syystä tai toisesta karata. Tämän takia on syytä jo etukäteen etsiä ne luontaiset maaston kohdat, johon karannut tuli saadaan pysäytettyä.
  • Rautaharava on paras väline sytytyksessä ja sammutuksessa sekä tulen rajaamisessa.
  • Sytytyksessä haravaan kootaan kuivaa heinää, joka sytytetään ja tulta levitetään haluttuun suuntaan.
  • Tuulen alapuolelle poltetaan ensin turvavyöhyke ulkoreunalta vastatuuleen edeten. Leveys riippuu kulotusalueen ulkopuolisesta alueesta sekä kuloheinän pituudesta, tuulen voimakkuudesta ja siitä, poltetaanko samalla pensaita ja puita.
  • Yleensä turvavyöhykkeen leveys vaihtelee muutamista metreistä jopa kymmeniin metreihin.
  • Seuraavaksi poltetaan pienellä tulella varovasti säästettävien puiden ja pensaiden ympärille turvavyöhykkeet.
  • Varsinainen poltto tehdään useimmiten myötätuulipolttona.
  • Tulirintama sytytetään tuulen yläpuolelta jolloin tuli etenee myötätuuleen. Myötätuulipoltto on syytä tehdä kapeina kaistoina, mikäli kyseessä on iso kuvio ja kulottajia on vähän.

Sammutus ja jälkivartiointi

  • Sammutuksessa ja tulen rajaamisessa haravaan kerätään kosteaa heinää ja haravaa vedetään maata pitkin edestakaisin piikit ylöspäin.
  • Mikäli kulotusajankohta ja sää ovat suotuisat, tuli sammuu itsestään edettyään turvavyöhykkeelle saakka, eikä varsinaista sammuttamista tarvita.
  • Reppuruiskun ja haravan kanssa käydään läpi kaikki savuavat paikat, harataan ne auki ja sumutetaan vettä päälle.
  • Partiointia alueella on syytä jatkaa illan ja yön aikana, jos tuuli yltyy.
Summa summarum
Kuinka kulottaa?
Artikkelin otsikko
Kuinka kulottaa?
Kuvaus
Kulotuksen tarkoituksena on edistää uutta kasvua ja poistaa kuloheinää. Kulotus vaatii tietynlaisen sään ja ajankohdan.
Julkaisija
Kuinka.fi
Julkaisijan logo